Ylöjärven Lastensuojelun toiminta

Ylöjärven lastensuojelun sosiaalityöntekijä on marraskuusta 2013 lähtien aina tähän päivään asti rikkonut lastensuojelulakia toistuvasti valehtelemalla meille vanhemmille, kirjannut valheellisia lausuntoja, vääristellyt muiden kirjauksia ja tekemällä toistuvasti perusteettomia perheemme edun vastaisia päätöksiä.

Tässä artikkelissa esitän muutamia valheita ja asioita, joissa lastensuojelu on toiminut perheemme edun vastaisesti. Asioita on kertynyt ajan mittaan kymmeniä, mutta jostainhan sitä pitää aloittaa.

Hän on väittänyt mm. meillä molemmilla vanhemmilla olevan taustalla rikoksia. Työssäni rekkakuskina olen saanut yhden ylinopeussakon ja pari ajo- ja lepoaikalain rikkomusta, mutta rikoksia ne eivät käsittääkseni ole. En voi puhua kuin omasta puolestani, mutta en myöskään lasteni äitiä voi rikolliseksi kutsua!

Lastensuojelu väittää lapsiemme välillä esiintyneen väkivaltatilanteita, joita me vanhemmat emme ole pystyneet rajaamaan. Lapsemme eivät koskaan ole toisiaan, tai ketään muutakaan tahallaan satuttanut. Lasten leikeissä tietysti aina välillä joku saattaa saada hieman siipeensä, mutta tahallista satuttaminen ei ole milloinkaan ollut, eikä kukaan ole leikeissä koskaan loukkaantunut. Lapsemme on opetettu pyytämään anteeksi, jos toista on syystä tai toisesta sattunut. He osaavat ottaa huomioon toisten tunteet ja ovat aidosti pahoillaan, jos ovat toista jollain tavalla loukanneet, tai satuttaneet. Meidän vanhempien tietoon ei ole tullut yhtään tapausta, jossa lapsemme olisi ollut osallisena kenenkään satuttamisessa. Lapseni eivät myöskään koskaan ole kenenkään omaisuutta tuhonnut, tai varastanut. Lastensuojelu on käsitykseni mukaan perustanut väittämänsä tapaukseen, jossa perhetyöntekijät olivat luonamme. Tapaamisen jälkeen meillä oli aika sosiaalitoimistoon ja he pyysivät saada jäädä kotiimme tekemään läksyt loppuun eka ja kolmasluokkalaisten poikiemme kanssa, vaikka olivat viipyneet tuolloin jo pidempään kuin oli sovittu. Pidin pyyntöä hieman erikoisena, mutta myönnyin kuitenkin. Jälkeenpäin kävi ilmi, että pojat olivat esittäneet perhetyöntekijöille leikkitappelua, eikä kumpikaan ollut loukkaantunut tilanteessa. Tapahtumista on hallussani kolme eri versiota lasteni kertoman totuuden lisäksi. kaikki kolme sossun ja perhetyön versiota ovat hyvin ristiriitaisia keskenään. Mitään muuta väkivaltaan viittaavaa ei tiedossani ole. Muutenkin perhetyön kirjaukset ovat väkisin negatiivisiksi väännettyjä. Vaimoi oli esimerkiksi oli ostanut uudet verhot lastenhuoneeseen ja mainitsin etten pitänyt niistä, koska verhot muistuttivat aivan päiväpeittoja. Olivat kirjanneet, että meillä käytetään päiväpeittoja verhoina. Heidän on selvästikin työnsä puolesta kirjattava perheen edun vastaisia kirjauksia pitääkseen työnsä. Jälkeenpäin asiaa ajatellessani heillä ei ollut mitään tarkoitusta auttaa perhettämme, vaan ainoa syy kyläilyille oli sossumyönteisten kirjausten tehtailu. Lasten kiireellisen sijoituksen jälkeen lupailivat niin pyhästi auttaa, mutta hävisivät välittömästi kuin paska saharaan! En tosin olisi edes ollut halukas vastaanottamaan heidän ”apuaan” kun selvisi heidän tapansa työskennellä ainoastaan etumme vastaisesti!

Ajan mittaan vääriksi todistamiani asioita ei ole korjattu, vaikka olemme olleet palavereissa asioista keskustellessamme yksimielisiä. Jälkeenpäin on kirjattu ainoastaan, että Tarmo kokee asian olevan toisin, tai vanhemmat kokevat asian toisin.

Esimerkiksi ensimmäinen kahden pienimmän lapseni sijaisperhe osoittautui täysin sopimattomaksi paikaksi yhdellekään lapselle. Kerroimme toistuvista vakavista ongelmista varsinkin perheen äidin toiminnassa, mutta kuukausia puheemme ja vaatimuksemme paikan vaihdosta ohitettiin. Lastensuojelu reagoi vasta kun lapsia tapaamassa käynyt psykologi vaati välitöntä paikan vaihtoa tajuttuaan sijaisperheen äidin olevan sopimaton lapsia hoitamaan. Sijaisperhe väitti mm. meidän vanhempien käskeneen lapsiamme lyömään ja kiusaamaan sijaisperheen vanhempia. Totuus tuli onneksi esiin ja lapseni pääsivät uuteen ja hyvin asialliseen sijaisperheeseen. Silti lastensuojelulaitoksen ja lastensuojelun kirjauksissa mainitaan edelleen ainoastaan meidän vanhempien käskeneen lyömään sijaisperheen vanhempia, vaikka syytteet osoittautuivat perättömiksi! Ei sanaakaan sijaisperheen äidin vakavista mielenterveysongelmista, tai mistään muustakaan oikeuksiamme vakavasti loukkaavasta toiminnasta. Lasteni oireilu laitettiin ja laitetaan edelleen kotona asumisen aiheuttamien traumojen piikkiin, vaikka ensimmäiset traumat lapsilleni syntyivät sossujen ja poliisien hakiessa heidät kotoa ja päiväkodista sijoitukseen!

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä on jättänyt kirjauksistaan ja hakemuksistaan pois kaiken sellaisen tiedon, joka olisi perheemme kannalta hyödyllinen, eikä yksikään viranomainen ole vuosien aikana asiaan reagoinut, vaikka olen lukuisia kertoja heille asian osoittanut. Kuka tahansa saattaa perusteettomasti joutua saman täysin tarpeettoman katastrofin eteen, mikäli asialle ei edelleenkään tehdä mitään! Koko järjestelmä on ainakin perheemme kohdalla pettänyt ja luottamukseni viranomaisiin on mennyt! Lapseni ovat joutuneet kärsimään aivan kohtuuttomasti ja ihme kyllä ovat edelleen järjissään!

Laadin Hallinto-oikeudelle useiden sivujen mittaisen vastineen, jossa oikaisin kaikki lukuisat sossun hakemuksessa esiintyvät valheet. Lisäksi tenttasin hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä sosiaalityöntekijältä valheiden todenperäisyyttä lukuisilla kysymyksillä, mutta yhteenkään kysymykseen en saanut vastaukseksi muuta kuin en tiedä, tai en nyt juuri muista jne… Hallinto-oikeuden olisi pitänyt pidättää sossu viralta joko valheiden, tai sitten pitkälle edenneen dementian vuoksi. Sen sijaan he päätyivät puoltamaan huostaanottoa, eivätkä ottaneet lainkaan kantaa sossun fabrikoimiin valheisiin!

Asiakirjoja perheemme asioista olen vaatinut sosiaalityöntekijöiltä kymmeniä kertoja vuoden 2014 alusta alkaen. Syyskuussa 2016 sain ensimmäisen kerran suurehkon määrän minulle ennestään tuntemattomia asiakirjoja, mutta aiemmin hän lähetti minulle ainoastaan papereita, jotka hän tiesi minulla jo olevan. Syyskuussa saamistani papereista puuttuu kuitenkin edelleen huomattava määrä papereita, jotka tiedän heidän hallussaan olevan. Lisäksi heidän omat kirjauksensa ovat hyvin puutteellisia. Yhteinen tekijä puuttuvissa asiakirjoissa on perheemme etu. Kirjauksista puuttuvat kaikki asiat, jotka olisivat perheemme kannalta suotuisia! Sitäkin enemmän kirjauksista löytyy valheita perheemme elämästä. Sosiaalityöntekijä väittää lähettäneensä minulle jo kaikki olemassa olevat asiakirjat, eli joko hän on jättänyt asiakirjoja minulle lähettämättä, tai sitten hän on jättänyt suuren määrän asioita täysin kirjaamatta. Molemmissa tapauksissa kyseessä on virkavirhe.

Olen esittänyt lastensuojelun sosiaalityöntekijälle lukuisia lastenkodissa lasteni hoidossa tapahtuneita rikkeitä ja asiatonta, sekä laitonta toimintaa, vakavimpana lapsen hyväksikäyttö. Kerta toisensa jälkeen hän on jättänyt kaikki ilmoittamani asiat tutkimatta. Kun viimein vaadin sijaishuoltopaikan vaihtoa hän ryhtyi asioita tutkimaan, mutta päätyivät työparinsa kanssa eväämään vaatimukseni. Esittivät, että kaikki moitteeni ja huoleni olivat perusteettomia ja väittivät, että minä olen vain yhteistyökyvytön! Useat asiat olisimme kyenneet todistamaan esim. ihan vain lapsilta kysymällä, mutta näin he eivät ole suostunut tekemään. Osan asioista lastenkoti on jopa myöntänyt, mutta sosiaalityöntekijä on nämä asiat jättänyt täysin kirjaamatta. Lastenkoti syöttää lapsillemme valheita meistä vanhemmista ja joudumme niitä lähes joka tapaamisella oikomaan! En ymmärrä mikä motiivi heillä on meidän vanhempien mustamaalaamiseksi lapsillemme? Tietysti ajan mittaan lapset alkavat heitä uskomaan, kun kaikki viikot takovat heidän päähänsä valheita meistä vanhemmista! En tiedä mitään niin halveksuttavaa kuin lasten kustannuksella leikkivä viranomainen! Todellista ihmisjätettä! Ensimmäisten kuukausien jälkeen lasteni sijoituksesta aloin ihmettelemään lastenkodin johtajan ja sosiaalityöntekijän turhan ystävällisiä välejä ottaen huomion, että sosiaalityöntekijä kertoi lastenkodin olevan hänelle ennestään täysin tuntematon. Tällä hetkellä olen täysin vakuuttunut, että sosiaalityöntekijällä on ollut jo ennestään tuttuja yrityksessä. Ajanmittaan esiin tulleita kymmeniä ongelmia ei ole ratkaistu vielä ensimmäistäkään! Aina kun kerron jostain uudesta ongelmasta sosiaalityöntekijä kumoaa väitteeni asiaa edes tutkimatta. Sosiaalityöntekijällä on pakko olla taloudellisia, tai muita intressejä, koska hän on valmis tekemään toistuvia virkavirheitä ja lastensuojelulain rikkomuksia ajaessaan lastenkodin etua perheemme edun sijaan! Käsittämätöntä on myös miten muut lasteni asioissa mukana olevat tahot antavat tämän kaiken tapahtua! Toiminta on ollut todella räikeää ja kykenen kaikki väitteeni todistamaan. Perehdyn kyseisen lastenkodin ja muiden lasteni kanssa työskentelevien tahojen toimintaan paremmin myöhemmin.

En julkaisisi asioita lastenkodista, mikäli olisi pienikin mahdollisuus, että asiat jotenkin heidän suuntaansa korjaantuisi, mutta kolmen vuoden yrittämisen jälkeen olen vakuuttunut, että lastenkodin johtaja ei meidän kanssamme yhteistyöhön taivu! Hän pitää meitä vanhempia aivan pilkkanaan yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa, mutta eihän se haittaa, olenhan vain lasten isä!

Olemme hakeneet erilaisiin kuntoutuksiin ja muihin tukimuotoihin kymmeniä kertoja, mutta joka ikinen kerta sosiaalityöntekijä on kaiken meiltä evännyt. Jos olemme vaatineet tarkempaa selvitystä olemme saaneet vastaukseksi, että johtava sosiaalityöntekijä on näin päättänyt, vaikka emme ole edes kyseistä henkilöä koskaan tavanneet. Monissa päätöksissä lukee, että meille vanhemmille tarjotaan kaikkia mahdollisia tukitoimia, mutta yhteenkään tukitoimeen en ole päässyt, vaikka kymmeniä kertoja olen niihin hakenut ja niitä anonut. Minulla on sosiaalityöntekijän tekemiä päätöksiä, joissa lukee hänen tekevän minulle lähetteen, mutta en moista ole kertaakaan vielä nähnyt. Hän esimerkiksi väittää lukuisilla valheellisilla syytöksillään minua huonoksi isäksi, mutta kuitenkin on evännyt minulta pääsyn vanhemmuuden arviointiin lukuisia kertoja väittäen mm. arvioinnin tulevan liian kalliiksi. Käsittääkseni tukitoimia ei tule evätä taloudellisiin perusteisiin vedoten! Hän on evännyt meiltä kaiken tuen ja avun, jota meille olisi mahdollista tarjota ja tällä tavalla saanut pidettyä meidät ulkona kaikesta mikä olisi perheemme edun mukaista.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijää pitäisi sitoa vaitiolovelvollisuus, mutta silti hän puhuu perheemme henkilökohtaisia asioita ympäriinsä ja olemme lukuisia kertoja kuulleet asioistamme tahoilta, joille kyseiset asiat eivät millään muotoa ole kuuluneet. Käsittämätöntä on ettei lastensuojelun toimintaa tarkkaile kukaan. Valviran ja aluehallintoviraston pitäisi näin kai toimia, mutta eipä ole kukaan eväänsä liikauttanut, vaikka olemme heihinkin yhteydessä olleet! Sosiaaliasiamies on selvästi lastensuojelun toiminnasta selvillä, mutta joko hän tuntee olevansa voimaton heidän edessään, tai sitten häntä ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta lähteä selvittämään asioita.

 

 

Tietoja Tarmo Vienovirta

Työtön rekkakuski Viisi lasta: kolme tyttöä, kaksi poikaa
Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *